Perjantaina Tampereella TTT-Klubilla saa ensi-iltansa Dave Malloyn kirjoittama konseptialbumi-musikaali Kummituskvartetti. Se on teatteriryhmämme Näästi Teatterin ensimmäinen tuotanto ja olen erittäin innoissani. Pääsimme maanantaina puolen vuoden treenikämppäharjoittelun jälkeen vihdoin esitystilaan, mikä tuntuu niin tyydyttävältä.
Juuri tätä kirjoittaessani tulin harjoituksista, joissa valotilanteet herättivät näyttämön henkiin ja äänten miksaus alkoi naksahdella kohdalleen. Ihana työvaihe!
Luontaisesti aikani on kulunut ensi-iltakiireiden parissa. Kummituskvartetti on haastava teos, joka ei päästä esiintyjää eikä oikeastaan katsojaakaan kovin helpolla. Kollegoiden avustuksella ehdin kuitenkin koota harjoitusten ohella tervehdyssanan käsiohjelmaamme. Tässä se on:
Vuonna 2012 New York Post -lehden kannessa julkaistiin kuva miehestä, joka on juuri jäämässä metron alle. Kuva aiheutti kohun ja sen kalman tunnelma jäi kummittelemaan lukuisten ihmisten mieleen. Yksi näistä ihmisistä oli säveltäjä-kirjailija Dave Malloy. Nyt 13 vuotta myöhemmin esitämme Tampereella musiikkiteatteriteosta, joka on ottanut vahvoja vaikutteita tuosta kuvasta ja sen tunnelmasta.
Malloy on kertonut Kummituskvartetin syntyneen rakkaudesta konseptialbumeihin ja inspiroituneen muun muassa Grimmin saduista, Frozen-elokuvasta, David Bowien Ziggy Stardust -hahmosta, Stephen Kingin Musta torni -kirjasarjasta sekä Thelonious Monkin musiikista. Lopputulos on konseptialbumin mukaisesti tarinallinen ja temaattinen kokonaisuus, joka rönsyilee suuntaan jos toiseenkin.
Teatteriryhmänä meitä kiehtoo erityisesti teoksen tapa kertoa tarinaa. Kummituskvartetin tarina on monisyinen ja -tasoinen, jopa vaikeasti ymmärrettävä. Sen ytimessä on kuitenkin jotain hyvin inhimillistä: halu kertoa, ja tulla kuulluksi.
Teos pyytää meitä katsomaan oman elämämme koston ja katkeruuden kierteitä. Se haastaa meitä armollisuuteen ja anteeksiantoon muita, mutta ennen kaikkea itseämme kohtaan. Me kaikki elämme täällä epätäydellisinä ja jokaisen historiasta löytyy inhottavuuksia. Nykyhetkessä voimme vaikuttaa vain siihen, jatkammeko kierrettä vai katkaisemmeko sen.
Musiikkiteatterintekijöinä teos antaa meille paljon pohdittavaa. Materiaali on itsessään vaikeaa ja kaikki teoksen äänet tuotetaan näyttämöllä. Soittaminen tuo myös täysin uusia ilmaisullisia haasteita. Samalla teos rikkoo jatkuvasti todellisuuden ja fiktion rajaa, ikään kuin kysyen, kuinka paljon esiintyjää itseään on lopulta roolihahmossa.
Näiden kysymysten ja haasteiden pariin, onkin ollut äärimmäisen mielenkiintoista paneutua rakkaiden kollegoiden kanssa. Lopulta meidät ajoikin tämän teoksen pariin juuri se, mistä koko teos alkaa: ystävykset kokoontuvat musisoimaan ja kertomaan tarinoita yhdessä. Mitä muuta sitä elämäänsä voisi tarvitakaan.
Oikein hyvää teatteri-iltaa!
Tunnelmallisesti kummittelevin terveisin
Näästi Teatteri
Olisi ihanaa nähdä juuri Sinut Kummituskvartetin yleisössä!
Kutkuttelevin ensi-iltaterveisin
Pyry